10v. historiikki

SÄKYLÄN URHEILUAUTOILIJAT 10 VUOTTA
Ajatuksen Säkylän Urheiluautoilijat ry:n perustamisesta esitti ensimmäisenä Pertti Vesanto
tarinoidessaan Jokisen Taunon kanssa. Paikalliseen Autoliiton osastoon kuuluneista autokärpäsen puremista monet toivoivat enemmän autourheiluun painottuvaa toimintaa. Autoliiton intresseinähän ovat pääasiassa matkailu, tiepalvelu ja liikennekilpailut.
Tuumasta toimeen. Jokisen Tauno kutsui koolle perustavan kokouksen 12. toukokuuta 1972
Huovinrinteen toimiupseerikerholle. Kutsu kuultiin: Paikalle saapui 30 autourheilusta
kiinnostunutta. Liitosta pyydetty alustaja selvitteli, miten autourheiluyhdistys perustetaan ja
millaisia toimintamuotoja siinä harrastetaan. Päätettiin perustaa Säkylän Urheiluautoilijat ry, johon kaikki paikalla olleet liittyivät heti jäseniksi.
Minkäänlaista kampanjaa jäsenien värväämiseksi ei järjestetty silloin eikä myöhemminkään.
Kiinnostuneet ovat tulleet mukaan kuin itsestään. Joukko kasvoi vuodesta toiseen. Korkeimmillaan on jäsenmäärä ollut 1980, jolloin yhdistykseen kuului 175 autourheilijaa. Tämän hetkinen tilasto osoittaa 160 jäsenen ”saldoa”.

1) Pirteästi alkuun
Heti ensimmäisenä vuonna lähdettiin innokkaaseen toimintaan. Osallistuttiin Pepsi-rallin
järjestelyihin yhden pikataipaleen isäntinä. Naisille pidettiin autonhuolto- y.m- (?) kurssit.
Kartanlukua harjoiteltiin toisilla kursseilla. Yhdessä Euran UA:n kanssa järjestettiin neljät Stharjoitusajot. Autourheiluillassa nähtiin filmejä Jyväskylän suurajoista ja kuultiin Jorma
Luseniuksen selostus rallihommista. Aloitettiin perinteisten pikkujoulujen sarja. Heti ensimmäisenä vuonna yhdistyksen pari Ristilä-Alho nousi St-ajon B-luokkaan ja pari Kankare-Luoto kisaili myös melkoisella menestyksellä. Kun hyvään alkuun oli päästy, oli toisena toimintavuonna helppo jatkaa: Talvella pidettiin yhteiset Eenokin jäärata-ajot Säkylän AL:n osaston ja Kyrön Seudun UA:n kanssa. Keväällä touhuttiin piirikunnalliset St-ajot ja syksyllä jo kansalliset Pyhäjärven Pyöritykset. Kesoil-rallin kaksi pikataivalta oli uskottu säkyläläisten hoitoon. Hankittiin jäsenille yhtenäiset UA pusakat.
Kaikenkaikkiaan, toiminta alkoi vakiintua.

2) Jokaiselle jotakin
Palstatilan ja ajan säästämiseksi poimittakoon luetteloksi aktiviteetteja kuluneilta vuosilta;
esimerkkeinä vireän autourheilupoppoon touhuista:
- Järjestettiin mittarien tarkistus, näköseula ja valojen suuntaus. Runsas osanotto.
- Länsirannikon ja monen muun rallin pikataipaleiden järjestelyt.
- Rospuuttotanssit kerholla, kotimatkat mittarimersuilla.
- Teatterikäyntejä, nähty mm. Turilas housuissa, Eikoskaan sunnuntaisin ja Nuori mylläri.
- Liikenneruletti yhteiskoululla, vetäjinä liikenneprofeetat Hannu Karpo ja Ensio Itkonen.
Yleisöä 300 henkeä.
- Autonostoharjakaiset kerholla, paikalla jäseniä pari tusinaa, filmejä, kaljanjuontia.
Viittaamme myöh. tarinaan PETTERISTÄ.
- Ensiapukurssit, joihin osallistui 12 henkeä.
- Matka Ruotsiin Dannemoraan rallicrossin PM-kisoihin.
- Mono-sähinät Lomasäkylän rannassa.
- Leningradin-matka, mukana 38 henkeä.
Kävisi ylivoimaiseksi ja yksitoikkoiseksi ruveta luettelemaan vuosi vuodelta kaikkea sitä, mihin on ehditty. Siksi edellä oleva kuvatkoon yhdistyksen monivivahteisia harrastuksia.

3) Petterin seikkailut
Ihan oman lukunsa ansaitsee tapaus PETTERI. Vuoden 1976 lopulla hankittiin aurausauto, joka
kunnostettiin ja maalattiin talkoovoimin. Sillä kelpasi lähteä pyyhkäisemään auki Eenokin jäärataa. Nimi uudelta tulokkaalta puuttui. Siksipä se kastettiin. Suosiollisena kummina toimi Pyhäjärven jäähän syntynyt halkeama. Auraustyön aikana auto löysi tämän railon ja alkoi vajota. Hitaasti kuin amerikkalaisessa opetusfilmissä se neljän tunnin kuluessa vaipui uppeluksiin. Keltainen vilkku pyöri vaunun katolla koko seuraavan yön. Näin juhlallisin menoin autolle annettiin nimi PETTERI: - Eräs aikaansa seuraava maakunnan lehti kertoili pilakuvan kera: Tiedotuksia merenkulkijoille: Perämerellä avustaa jäänsärkijä Sampo, Pyhäjärvellä Säkylän Urheiluautoilijat... Petterin seikkailuista julkaistut lehtijutut olivat hyvää puffia seuranneille jäärata-ajoille. Yleisöä oli kamppailuja katsomassa parisentuhatta.

4) Talkootoimintaa
Omaisuuttakin on yhdistykselle kertynyt. Edellä jo mainittu Petteri vaihdettiin myöhemmin
auraustraktoriin. Kisojen järjestämistä varten on hankittu neljä lyhytaaltoradiota sekä
asianmukainen digitaalisekunttari. Talous on kaiken aikaa levännyt jäsenmaksujen ja kisoista saatujen pääsylipputulojen varassa. Hyvin tärkeä osuus on talkootyöllä. Esimerkiksi Juvankoskelta vuokrattuun sorakuoppaan on yhteisin ponnistuksin saatu aikaan asiallinen 700 metrin ränni kilpailijoiden pöllytettäväksi. Parhaillaan on kunnostettavana asuntovaunu toimistotiloiksi tulevia kisoja varten.

5) Kilpailun hurmaa
1973- 78 pidettiin St-ajoja, neljänä vuotena jopa kahdet, sekä keväällä että syksyllä. Maankäyttölain uudistuksen myötä ratojen teko kuitenkin vaikeutui ja St-kisoista luovuttiin.
Kansalliset jäärata-ajot ovat olleet ohjelmassa koko toiminta-ajan, ja Pyhäjärvellä ovat vauhtia
pitäneet nimekkäät kuskit: Jaakko Markula, Jouko Kallio, Juhani Suvanto ja Matti Alamäki,
muutamia mainitaksemme. Monttuajot Juvankoskella on pidetty vuodesta -77 alkaen, ja ne ovat jokamiesluokan kilpailijoiden kovassa suosiossa. Eri nimisten rallien pikiksien järjestelyissä on hääritty joka vuosi. Osasta joukosta on noussut kovia vauhtiveikkoja.
Lasse Viljanen kilpaili hyvällä menestyksellä jo ennen yhdistyksen perustamista
pääasiassa jääradalla, mutta hänelle ovat tuttuja myös rallien reitit sekä jokamiehen luokan vauhti. Omista aktiiveista pisimmälle on kaasutellut Matti Sarilo, jokamiehen luokan kautta Formula-Ford kisojen kärkipään nimeksi. Hän on mukana piirin toimissa, AKK:n teknillisessä valiokunnassa ja on katsastajakurssin suorittanut.
-Esko Leppäniemi on pitänyt vauhtia yleisessä luokassa, rallitellut mm. Jyväskylän Suurajoissa.
Katsastaja hänkin. - Risto Kasvi on jokamiesluokan värikäs kuski. - Ei käy unohtaa St-ajon
”sikariportaan” paria Tuomo Kankare - Seppo Luoto eikä sorarännien rajua Olavia -”Katto-
Kokkosta”. - Uusista pojista on varsin menestyksellisesti aloittanut Torsti Talvitie.

6) Kiitosten aika
Säkylän Urheiluautoilijoiden johtoelimissä on kymmenen vuoden aikana ansioitunut monia
henkilöitä epäitsekkäässä, uhrautuvassa toiminnassa. Suuresta joukosta lueteltakoon malliksi kaikki puheenjohtajat: 1972 Pertti Vesanto, 1973 Jukka Alho, 1974 Seppo Luoto ja vuodesta 1975 edelleen Tauno Jokinen. Pitkäaikaisia hallituksen jäseniä ovat olleet Tuomo Kankare ja Veikko Laaksonen. Ja sokerina pohjalla: Säkylän Urheiluautoilijain ansiokas sihteeri koko yhdistyksen tähänastisen toiminta-ajan- ja toivottavasti vielä pitkälti eteenkinpäin - on Kerttu Jussila. Säkylän Urheiluautoilijat voi tyytyväisenä katsella menneeseen kymmenvuotiskauteen. Kiitoksen kohteina ovat toiminnassa ansioituneet jäsenet, yhdistyksen taloudelliset tukijat, kisojen maksava yleisö, kaikki Säkylän Urheiluautoilijain ystävät.
Innokkain askelin voidaan aloittaa toiminnan toinen vuosikymmen.


Juhani Kaatonen